Tämä kirja tekee syväkumarruksen luonnolle ja erityisesti kasveille. Se tarkastelee lähiympäristön lajienvälisiä suhteita luonnontieteellisin tutkimusmenetelmin ja tuo löydöksensä myös eläinfilosofiseen ja taiteelliseen syväpohdintaan. Kasvimaailmasta erityistarkastelut kohdistuvat mm. katoamisvaarassa oleviin maatiaiskasveihin sekä luontaisiin mutaatio- ja risteymäyksilöihin. Tutuksi tehdään esimerkiksi suomalainen raitapuolukka. Eläintarkastelun keskiöstä löytyvät etenkin päiväperhoset ja kimalaiset. Kirjaan sisältyy runsas visuaalinen kuvitus ja osia kirjoittajan aiemmasta vuoden 2019 väitöstutkimuksesta. Hiljaisessa suojelussa luonto itse nähdään eri ominaisuuksissaan hyvin merkittävänä ympäristökasvattajana. Yksilöltä se vaatii keskittymistä lähiympäristön ominaisuuksiin ja konkreettisia ympäristötekoja toisen lajin hyvän ymmärtämiseksi. Pitkäkestoiset luontokontaktit luovat perusedellytyksiä vahvempaan kestävyysajatteluun siirtymisessä. Kirja soveltuu etenkin lukijalle, joka kaipaa ajatusmaailman ravistelua ottaakseen paikallisia, mutta tärkeitä askelia kestävyystavoitteiseen elämään ja rohkaistuakseen näkemään lajienvälisen vuorovaikutuksen rikkauden. Kotipuutarhureille, luontoharrastajille ja viheraluesuunnittelijoille kirja on ”se toisenlainen puutarhakirja”, joka ei päästä lukijaansa helpolla, vaan vie sukelluksiin lähiympäristön ekologisiin vuorovaikutusketjuihin. Kirja soveltuu myös kestävyyskasvatuksesta kiinnostuneille opettajille, ohjaajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Kirjoittaja Eira Ainalinpää (TaT, FM) luonnonmaantieteilijä, kestävyystutkija ja taiteilija, joka kulkee filosofi Rousseaun jalanjäljillä. Luonto on hänelle pienyhteisön jäsen, jonka kanssa eletään vuorovaikutteisesti, eri elämänmuotoja kuunnellen. Kasvitaiteessaan ja veistoksissaan hän on kaivanut risukasoistakin salonkikelpoista elämyksiä ja ollut mukana maailmalla arvostetuissa kasvitaiteen julkaisuissa ja biennaaleissa. Tutkijana häntä on kommentoitu poikkeukselliseksi ja rohkeaksi, joka uskaltaa poiketa valtavirtojen näkemyksistä. Teksteissään hän ei myöskään kavahda sivaltavaa itsereflektiota.