Helsinkiä on kuvattu useissa kirjoissa ja valokuvissa eri aikakausina. Kaunis merellinen pääkaupunkimme on palvellut myös monien elokuvien näyttämönä. Tämä kirja muistelee Helsinkiä sanoin ja kuvin 1932-1955, jolloin äitini varttui lapsuudesta aikuisuuteen Kampissa viidessä eri osoitteessa. Aikaan mahtuu kokemuksia pulavuosista sotaan, jälleenrakentamiseen ja suureen alueliitokseen. Kirjassa kerrotaan muistoja puutalojen korvautumisesta kivitaloilla, paluuseen vieraista pommisuojista sirpaleisille kaduille katsomaan onko oma koti vielä pystyssä sekä kansainvälisen ilmapiirin kummasteluun 1952 kesäolympialaisissa. Reilut 200 valokuvaa värittää aikakauden tarinoita tallentaen Helsingin kehitystä aikana, jonka kokeneiden ja muistaneiden määrä vähenee.