Kalmon kaupalla palvelu pelasi. Sitä, mitä kaupassa ei ollut, tilattiin. Kyläkauppa postiasemineen ja tienhaaran maitokoppeineen oli kylän keskus. Siellä oli myös lentopalloverkko ja yleisurheiluvälineitä. Lauantaisin Viljakaisen taksiin ahtautui lavatanssiporukkaa moneen kerrokseen ja pyhäaamuna oltiinkin jo pappia kyydissä. Pian käynnistyivät myös koulukyydit. Viljakaisen kyläkauppa toimi Ristiinan Kylälahdella noin 30 vuotta ja Viljakaisen kylätaksi noin 40 vuotta. Piispasen kylätaksi oli ajossa liki neljä vuosikymmentä. Sen kotitolppa oli Mikkelin maalaiskunnan Parkkilassa. Alkuaikoina kylätaksia työllistivät etenkin kaupungissa asioinnit, markkinapäivät, perhejuhlat, kylässäkäynnit sekä tanssi- ja juoppokyydit. Kylätaksin kuljettaja oli luottohenkilö, jolta pyydettäessä hoituivat monenlaiset palvelukset ensimmäisestä viimeiseen eli synnytyssairaalaan viemisestä arkun kantamiseen. Näillä perheyrittäjäpariskunnilla riitti kerrottavaa, mutta heitä sitoi yhä vaitiolovelvollisuus. Kirjan tekijällä olikin edessään melkoinen julkaisulupien savotta. FT Jaana Laamanen on muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Tämä kyläkauppa ja kylätaksikirja on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän viides muistitietopohjainen tietokirja.