Eläimaailmassa kaikki toistuu kuten ennen - vain ihminen kykenee luomaan ja tuottamaan historiallisia prosesseja. Tässä vallitsee eräänlainen kaksisuuntainen riippuvuussuhde, niin että siinä missä ihminen tekee historian, tekee historia ihmisen. Samalla kun historialliset tapahtumat voivata olla ohjattavissa, ne toisaalta voivat riistäytyä myös käsistä. Työssään Jokela tarkastelee näitä kohtalonomaisia voimia, erottaen toisistaan yhteiskunnaliisen kentän ja pedagogisen jatkumon. Samalla kun ne voivat vaikutttaa toisiinsa, on toisaalta niistä kummallakin on om dynamiikkansa, ilman että niitä voidaan palauttaa toisiinsa. Näinpä talouden lamakautta tai luonnon saastumista ei voida parantaa psykoterapialla, eikä toisaalta yksilötason pahoinvointia taloudellisilla uudistuksilla.