”Otan kanssasi askeleen Vierelläsi kuljen Sinut syliini suljen Olet minun, minä vierelläsi Sinun. Kasvat, vartut vierelläsi kuljen Sinut syliini suljen Olen Sinun, Ikuisesti Sinun. Otat nyt itse askeleet haluaisin niin tietää niistä jokaisen Suljen silmät näen lapseni pienoisen.” Näihin sivuihin mahtuu paloja äitinä olemisen askelista. Olen kirjoittanut ne pienelle pojalleni, joka syntyi sittenkin, kaikkien onnellisten ja myös sieluani raastaneiden, elämääni vaikuttaneiden asioiden seurauksena, ja aikuisuuteen matkalla oleville tyttärilleni, kummilapsilleni, siskolleni ja tietysti itselleni, sekä kaikille, jotka elävät tuiki tavallista, matkan varrelle onnea ja murhetta mahtuvaa, ajan kiiruhtamaa elämää.