Kerran koostuu kahdesta tasavertaisesta elementistä: valokuvataiteilija Nelli Palomäen “perhealbumikuvista” ja lauluntekijä, näyttelijä Olavi Uusivirran niin ikään henkilökohtaisisa proosakatkelmista. Kuvissa eletään 2010- ja 2020-lukua, teksteissä 1990-lukua. Paitsi lapsuuden ja kasvun teema, tekstejä ja kuvia yhdistää miljöö, eteläsuomalainen pikkukaupunki, jonka voi muutamien vihjeiden perusteella tunnistaa Karkkilaksi. Palomäen kuvat on kaikki kuvattu niin sanotuilla kertakäyttökameroilla ja kehitetty valokuvausliikkeessä ns. kymppikuviksi. Nämä paperivedokset on jäljennetty kirjaan suoraan kopiokoneen lasilta, negatiiveihin koskematta ja ilman digitaalista kuvansäätöä, tavoitteena vain mahdollisimman hyvä sävyntoisto. Kannessa on fofoliikkeessä tehty mustavalkovedos niin ikään kertakäyttökameralla kuvatusta ruudusta. Lisäksi sisukseen on piilotettu yksi samanlainen “aito valokuva”, jäljennöksensä päälle. Uusivirran omaelämäkerralliset, lyhyet katkelmat on editoitu kokoelmaksi kirjaa varten ja sommiteltu kokonaisuudeksi kuvien rinnalle. Kaikki kirjan 21 lehteä on sidottu “taskuiksi”, joissa aluksi vain tekstipuoli on esillä. Kuvat ovat taitteiden sisällä, ja sivut on tarkoitus avata pystysuoria perforointilinjoja pitkin. Kerran antaa äänen ja näyttämön lapsille, lapsuudelle. Aikuisen näkökulma jää aina toiseksi, ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Maailma ei ole vielä valmis eikä pysähtynyt. Yksityiskohtien, värien ja vaikutelmien runsaus, outouden ja tuttuuden, arjen ja juhlan tiheä vaihtelu, hämmennys, murhe ja tylsyys, toisaalta jännitys, uhma ja vauhti muodostavat tunnistettavan kuvan, joka kaikesta sekasortoisuudestaan huolimatta on iloinen, eheä ja täynnä merkitystä - ja hillittömän hauska! Kirja käsittelee myös muistojen ja valokuvan suhdetta. “Kerran puolustaa lavastamatonta albumikuvaa, jota yhä rakastan”, kirjoittaa Palomäki alkusanoissaan.