Robert Bresson (1901–1999) oli vuosisatansa lapsi ja eli käytännössä koko 1900-luvun. Ensimmäisen ja viimeisen teatterielokuvan väliin mahtuu 40 vuotta ja kolmetoista pitkää ohjausta kattava filmografia kuuluu taiteenlajinsa korkealaatuisimpiin ja johdonmukaisimpiin saavutuksiin. Historian lehdillä Bresson esiintyy mystisenä, yksityisyyttäänJ. D. Salingerin vakaudella varjelleena hahmona, josta ei ole julkaistu ensimmäistäkään elämäkertaa. Tutkimuskirjallisuutta ja esseistiikkaa on ilmestynyt sitäkin enemmän ja haastavana pidettyä tuotantoa runnotaan akateemisessa sementtimyllyssä milloin mihinkin suuntaan. Syvästi katolista, henkilökohtaiseen näkemykseensä jyrkästi luottanutta ohjaajaa on arvuuteltu vuoroin surrealistiksi, transsendentalistiksi, jansenistiksi tai ateistiksi, mutta totuus lienee toisaalla. Timosen kansainväliselläkin mittapuulla poikkeuksellisen järkäle- mäinen tietoteos avaa Bressonin elokuvat ja henkilön ennennäkemättömällä tavalla, käy läpi uran merkittävimmät klassikkosovitukset ja kirjailijakohtaamiset (Jean Cocteau, Blaise Pascal, Georges Bernanos, Fjodor Dostojevski, Leo Tolstoi), esittelee olennaisimmat aikalaiset ja vaikutteet, järkähtämättömimmät teoriat ja kuuluisimmat analyysit; rikkoo entisiä tutkintalinjoja ja rakentaa uusia. Mukana on kattava otos elokuvien dialogeja, ohjaajan haastattelulausuntoja ja lajin ranskalaista historiaa. Näiden sivujen jälkeen Bressonin vaikeaselkoiseksi leimattu filmitaide avautuu puhtaana, kirkkaana ja selkeänä. Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä (2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018), Rainer Werner Fassbinderistä (2019) ja Federico Fellinistä (2021). Robert Bresson, luultavasti (2023) päättää Timosen ”eurooppalaisen elokuvan trilogian”.