"Suomi kutsuu Teitä inkeriläiset! Siirtonne Suomeen tapahtuu täyden vapaaehtoisuuden pohjalla." Näillä julisteilla inkeriläisiä kutsuttiin palaamaan esi-isiensä maahan. Lähtijät täyttivät vapaaehtoisuutta osoittavan anomuksen. Yli 63 000 inkerinsuomalaista pelastettiin sodan keskeltä Suomeen. Inkerin sotapakolaiset siirrettiin Viron kautta Hankoon ja sieltä edelleen kymmenien pakolaisleirien kautta uusiin oloihin. Ihmisille löytyi asunto ja työtä. Tulijat sijoittuivat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan sodasta huolimatta. Kaikki näytti hyvältä syksyyn 1944 saakka. Me jäimme Suomeen jännittämään, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Koska kotimme oli poltettu ja isä vangittu, ei äiti nähnyt mitään syytä lähteä takaisin. Mihin me siellä menisimme? Kyllä meillä oli viisas ja rohkea äiti! Äiti joutui kyllä Turkuun Venäjän konsulaattiin puhutteluun. Siellä oli sotaherra uhkaillut, lyöden nyrkillä pöytään, että jos nyt et lähde, saat itse maksaa matkan kun tulee pakko lähteä! Äiti oli polvet tutisten vastannut: 'Kyllä minä sitten maksan!' Ei äitiä yksi sotaherra saanut pelkäämään ja lähtemään! Vaatimus inkeriläisten ja muiden suomalaisten kohtaloiden selvittämisestä Venäjällä on noussut viime aikoina ajankohtaiseen keskusteluun. FT Reijo Rautajoen tutkimus tuo keskusteluun uutta tietoa ja täyttää osaltaan historian valkoisia aukkoja.