Pienoisromaani Sata vuotta liian aikaisin on ajatuksia herättävä, kielellisesti rikas tarina naisesta, joka etsii paikkaansa ja identiteettiään ikääntyvänä leskenä 1800-luvun lopun Saksassa.

Aviomiehen kuoltua nainen lähtee matkalle, ensin Pohjanmeren rannikolle ja sieltä Italiaan. Matkalla hän kokee uudenlaista, huumaavaa vapautta. Samaan aikaan hän kuitenkin potee maailmantuskaa ja tuntee elämän valuneen hukkaan. Hän huomaa eläneensä sosiaalisten normien rajoittamaa elämää, joka ei ole jättänyt sijaa itsensä toteuttamiselle. Päiväkirjan muodossa nainen käy läpi elämäänsä ja pohtii ihmisen osaa ja elämän tarkoitusta. Vähitellen hänen mielenterveytensä alkaa rakoilla ja hän päätyy lopulta mielisairaalaan.

Naisen pohdinnat ovat ajattomia ja puhuttelevat lukijaa yhä. Myös hänen huomionsa ikääntyvän naisen vähäarvoisuudesta ovat valitettavan ajankohtaisia. Lukija joutuu miettimään, eikö mikään ole sadassa vuodessa muuttunut.