”Kaikki tässä kirjassa esiintyvät henkilöt, vähäpätöisimpiä statisteja myöten, ovat todella eläneet ja osallistuneet näytelmään. Tapahtumien historiallisuuden suhteen huomautan, että kaikki episodit voidaan paria poikkeusta lukuun ottamatta löytää aikakauden anekdoottikokoelmista ja Kustaa Mauri Armfeltin päiväkirjasta, josta Elof Tegnér on tunnettuun monografiaansa liittänyt laajoja otteita. Mielikuvituksen täydentämistyö on tapahtunut historiallisten tosiasioiden rajoissa, milloin romaanin sisäiset lait eivät suorastaan ole vaatineet varautumaan puhtaaseen elävöittävään fantasiaan. ... En ole pyrkinyt lainkaan arvioimaan Armfeltin elämäntyötä — hänen merkitystään valtiollisena henkilönä, soturina ja itsenäisyysmiehenä. Hyvin tietäen, että sellaiset arvioinnit kuuluvat historiankirjoituksen tehtäviin, olen tietoisesti unohtanut Armfeltin jälkimaineen ja yrittänyt tarkastella tätä kustavilaisen kauden täysiveristä edustajaa ajan omasta näkötasosta. Maalatessani Armfeltin vartalokuvaa olen käyttänyt hyväkseni kaikkia niitä loiston, traagillisuuden, sydämettömyyden, julkeuden, kimaltelevan elämänilon, kauneuden, julmuuden ja repaleisen juurettomuuden värejä, jotka aikakausi itse on tarjonnut.” Tatu Vaaskivi (1912-1942) kuvaa kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin (1757-1814) elämää ja aikaa Suomessa, Ruotsissa, Keski-Euroopassa, Italiassa ja Venäjällä. Ruotsin kuninkaat Kustaa III, Kustaa IV Aadolf, Venäjän keisarinna Katariina ja keisari Aleksanteri I hoveineen olivat hänen näyttämöään lukuisten muiden lisäksi. Hän oli ”loistava”, sankarillinen, häikäilemätön ja hurmaava ja niin oli hänen aikansakin.