Tiederunoja-teos sisältää 43 tiederunoa eri tieteenaloilta. Tiederunot yleistajuistavat tietoa, joka pohjautuu tutkimuksiin muun muassa arkeologian, eläinekologian, etnologian, geologian, hoitotieteen, kansatieteen, kasvatustieteen, kauppatieteen, kieli- ja viestintätieteiden, kirjallisuudentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, lääketieteen, oikeustieteen, psykologian, taidehistorian, tekniikan, teologian, tähtitieteen ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Tiederunojen kirjoittajat ovat valmistuneet maistereiksi tai tohtoreiksi ja/tai työskentelevät 11 eri yliopistossa. Mukana on myös jokaisen kirjoittajan lyhyt uratarina, jossa selitetään lisäksi tiederunon sanomaa. Vaikka teoksen runot ovat tiederunoja, niissä on näkyvissä selkeästi runojen erityispiirteet. Runoilla puretaan ja paljastetaan tunteita. Runoilla tuotetut tunnemerkitykset tulevat näkyviksi myös Tiederunoja-teoksen tiederunoista samaan aikaan kun tiederunot yleistajuistavat suomen kielellä tiedettä sekä tuovat esille tieteen tekijöitä suurelle yleisölle. Runot voivat kiteyttää sanomia, joita pitkäkään asiateksti ei pysty selittämään. Runojen kautta voi tehdä tulkintoja myös niitä kirjoittaneiden motiiveista ja taustalla olleista tunteista, jotka ovat johtaneet tutkimaan tiettyjä tutkimusaiheita. Tiederunot ovat tekstilaji, jolla kansainvälisesti on pitkä historia. Esimerkiksi Australiassa Leachin ja Raynerin (2020) tutkimusartikkelin ”The Demographics and Characteristics of Contemporary Australian Science Poetry” mukaan tekstilajista on tulossa yhtä suositumpi. Heidän määritelmänsä mukaan tiederuno on mikä tahansa runo, jossa kirjoittaja käyttää oikein tieteellistä terminologiaa, käsitteitä, periaatteita tai tietoa tarkastellakseen maailmaa tai maailmankaikkeutta analyyttisesti. Runolla kirjoittaja voi laajentaa tieteestä kirjoittamisen ilmaisutapoja. Teoksen tiederunot on koottu Ethenen järjestämän tiederunokilpailuun keväällä 2023 lähetetyistä tiederunoista ja lisäksi mukana on kilpailun ideoineen ja kirjan toimittaneen tiederuno. Tiederuno määriteltiin kilpailua varten runoksi, 1) joka pyrkii informoimaan yleistajuisesti suurelle yleisölle tutkimisen kautta selvitetystä/ymmärretystä asiasta, 2) jonka tutkija kokee merkitykselliseksi, 3) joka pohjautuu tieteelliseen teoriaan tai tutkimustuloksiin, 4) joka kokonaan tai osittain pohjautuu ainakin yhteen tieteelliseen lähteeseen, 5) jonka lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa ja 6) jonka kirjoittajana on ko. tieteenalan asiantuntija. Ehkäpä joku tutkija joskus tulevaisuudessa hyödyntää tutkimusaineistonaan Tiederunoja-teosta vertaillakseen sitä kansainvälisiin tiederunoihin. Tiederunoja-teosta voi hyödyntää monella tapaa. Oppilaitoksissa sitä voi hyödyntää niin suomen kielen opetuksessa kuin oppilaanohjauksessa. Teosta voi hyödyntää yhteiskunnallisen keskustelun aloittajana tilaisuuksissa, joiden päämääränä on ymmärtää asioita, vaikuttaa asenteisiin tai kehittää käytäntöjä, joihin tiederunoissa viitataan. Suurelle yleisölle teos antaa mahdollisuuden ymmärtää tiedettä uudella tavalla.