"Casanovaa oli 53 vuoden iässä vetänyt jo kauan maailmalle lähestyvän vanhuuden rauhattomuus, ei nuoruuden seikkailunhalu,ja hän tunsi kaipauksen synnyinkaupunkiinsa Venetsiaan kasvavan sielussaan niin rajusti, että hän alkoi kierrellä sen lähiseutua yhä jyrkemmin kaartein niin kuin lintu, joka laskeutuu vähitellen taivaan korkeuksista alas kuolemaan." Näin alkaa itävaltalaisen kirjailijan Arthur Schnitzlerin (1862-1931) pienoisromaani Casanovan kotiinpaluu. Teos valmistui ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1918, ja siitä välittyy melankolia ajan kulkua ja kaiken katoavuutta kohtaan. Schnitzler kirjoitti tietoisesti lukijan odotuksia vastaan: hänen Casanovansa oli väsynyt kiertolainen, joka haluaa palata kotiin. Casanovan kotiinpaluun on suomentanut Raija Nylander.