ALVAR AALTO ARCHITECT -SARJA Alvar Aalto -säätiö julkaisee 28-osaisen monografiasarjan Aallon arkkitehtuurista. Kirjat tulevat muodostamaan erityislaatuisen kokonaiskuvan Aallon urasta. Asiantuntija-artikkelien lisäksi kirjat sisältävät ennen julkaisematonta kuvamateriaalia sekä uusia valokuvia kohteista. Tekstit ovat englanninkieliset. Tähän mennessä on julkaistu seitsemän osaa. 

Alvar Aallon arkkitehtuurista kertovan, kronologisen rakennusmonografian kahdeskymmenes osa esittelee Alvar Aallon Ranskaan suunnitteleman Maison Louis Carrén.

Maison Louis Carré on Aallon suunnittelemista yksityistaloista Villa Mairean ohella yksityiskohdistaan kenties kaikkein huolellisimmin toteutettu. Vaikka rakennus onkin syntynyt Aallon kaikkein intensiivisimmällä ja jo kypsällä kaudella, siinä on nähtävissä myös hänen toisen vaimonsa Elissan nuorekkaita ajatuksia ja ideoita.

Artikkeleissaan "A Home of Design and Art" ja "Living at Maison Carré" Ásdis Ólafsdóttir kirjoittaa elämästä talossa sekä talon sisustuksesta ja sisustuksen suunnittelun monisyisistä ratkaisuista, erityisesti taloon suunnitelluista lukuisista uniikkihuonekaluista.

Esseessään "I speak of what is good" Esa Laaksonen tutkii rakennuksen arkkitehtuuria sekä sen suhdetta Aallon muuhun tuotantoon. Hänen kirjoituksensa yhteydessä on runsaasti aiemmin julkaisematonta luonnospiirustusmateriaalia.

Antoine Terrasse kuvailee Louis Carrén rikasta elämää, ja hänen artikkeliansa täydentää Irmelin Lebeerin 1960- luvulla tekemä Louis Carrén haastattelu. Carré oli viime vuosisadan Ranskan keskeisiä taide-elämän hahmoja ja hänen kirjansa keskiaikaisesta ranskalaisesta hopeasta ovat edelleen alan keskeistä aineistoa.

Kirjassa esitellään myös Aallon tuotantoa Carrén rakennuksen ajalta. Tätä luetteloa täydentävät FM Mari Forsbergin artikkeli Viitaniemen asuinalueesta ja arkkitehti, FM Päivi Lukkarisen kirjoittama artikkeli Korkalovaaran alueen suunnittelusta ja toteuttamisesta sodan tuhoaman Rovaniemen jälleenrakentamisen yhteydessä. Aallon töitä esittelevät tekstit on toimittanut Aalto -säätiön tutkija FM Arne Heporauta.