Vajavasti sairastuttuaan tai vammauduttuaan yksilö kohtaa kuntoutusjärjestelmän hajanaisine ja muuttuvine rakenteineen sekä lääkäreiden vaihtumisen. Samalla työelämän, itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon kysymykset konkretisoituvat uudella tavalla. Tutkimuksessaan Suvi-Maaria TeporaNiemi tarkastelee vakavaa sairastumista ja vammaisuutta suhteessa yhteiskuntaan. Vakava sairastuminen tai vammautuminen muuttaa kykyjä ja mahdollisuuksia työelämässä. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen saaminen muutoksen tueksi ei ole itsestään selvää. Kohdattavaksi tulevat myös omat ja yhteiskunnan asenteet. Väitöstutkimus perustuu laadulliseen pitkittäisaineistoon, jossa on haastateltu samoja MS-tautiin sairastuneita henkilöitä vuosina 2012 ja 2018. Tutkimuksessa kysytään, millainen toimijuus muodostuu nuorena vakavasti sairastuneelle elämänkulun myötä työelämässä ja päivittäistä arkea tukevassa kuntoutuksessa