Suru tiivistyy laaksoon painautuu vuoren kylkiin linnut nyyhkyttävät sen lävitse purot solisevat vaimeina istun sisällä ja ulkona on pimeää On todellakin kuljettava kuusikon läpi kertoo väistämättömästä muutoksesta, ajan kiertymisestä, unien ihmeellisyydestä ja surusta, joka elää meissä jokaisessa. Teoksessa perinteinen kotimainen runous yhdistyy haikumaiseen estetiikkaan ja ihminen kuvautuu luonnon kautta. Veera Sylvius on koulutukseltaan teoreettinen fyysikko ja on tehnyt monipuolisen uran liike-elämässä. On todellakin kuljettava kuusikon läpi on hänen esikoisrunoteoksensa.