Raili Virranta kirjoittaa elämästä kotitilallaan 50 vuoden ja kolmen sukupolven ajalta siihen asti, kun tila jää autioksi. Mäkien ja metsien välissä Palonurmen kylässä liplattaa Maunonlampi. Sinne sijoittuu tarina Lammin tilasta ja sen asukkaista, ensin torpasta, sitten pienviljelystilasta. Rakkaustarinakin se on, mutta vahvasti kertomus pienviljelijäperheen arjen kulusta, iloista ja suruista. Lammin talon kamarissa synnytään ja kuollaan. Elämä on yhteisöllistä ja kanssakäyminen sukulaisten ja naapureiden kesken tiivistä. Työt ovat välillä tiukassa, niin rahatkin. Tilalla on pieni karja, mutta toimeentulo riippuu tilan ulkopuolisista töistä. Perhe katsoo kuitenkin optimistisesti tulevaisuuteen, vanhemmat haluavat kouluttaa lapsensa. Elämänmakuista tarinaa elävöittävät rouheasti Savon murteella käydyt vuoropuhelut.