Vuonna 1943 Auschwitziin lähetetty Elsa selvisi kuolemanleiristä soittotaitonsa turvin. Viulistina hänellä oli mahdollisuus liittyä leirin naisorkesteriin, jota johti Gustav Mahlerin veljentytär Alma Rosé.
Tämä on salaisuus, jonka Jean-Jacques Felstein löytää vasta kauan Elsa-äitinsä kuoleman jälkeen. Etäiseksi jäänyt äiti kuoli ennenaikaisesti paljastamatta pojalleen koskaan mitään menneisyydestään.
Felstein alkaa tutkia äitinsä taustoja ja onnistuu löytämään orkesterin eloonjääneitä jäseniä Saksasta, Belgiasta, Puolasta, Israelista ja Yhdysvalloista. Hélènen, Violetten, Anitan ja muiden muusikoiden muistot auttavat häntä viimein ymmärtämään äitiään, joka 20-vuotiaana kävi läpi helvetin ja kantoi sen jälkiä läpi elämänsä.
Orkesterin jäsenet kertovat Felsteinille leirin käsittämättömästä todellisuudesta: koesoitoista, joista hengissä selviytyminen riippui, loppumattomista harjoituksista, orkesterin tahdissa pakkotyöhön marssitettavista ihmisraunioista, sunnuntaikonserteista ja Mengelen vaatimista musiikkikappaleista, joita hän halusi kuunnella ”valintojensa” välillä.
Kirja kertoo vaikuttavasti sanoinkuvaamattoman järkyttävistä kärsimyksistä ja niiden vaikutuksesta seuraaviin sukupolviin, mutta myös selviämisestä ja musiikin voimasta.


Jean-Jacques Felstein on ranskalainen kielitieteiden ja viestinnän maisteri, joka toimii lastensuojelusektorilla erityisopettajana.