Postuumisti 1978 ilmestynyt Um sopro de vida on Clarice Lispectorin hyvän ystävän Olga Borellin fragmenteista kokoama opus. Siinä mieskirjailija luo Angela Pralini -nimisen kirjailijan alter egokseen, mutta tämä ei suostu rooliinsa, vaan on monessa mielessä luojansa vastakohta. Kirja koostuu keskusteluista dialogimuodossa. Monien muiden Lispectorin romaanien tapaan Elämän henkäys käsittelee ajatusten, tunteiden, sanojen, asioiden ja esineiden välistä vuorovaikutusta, sitä miten kieli rakentuu ja välittää sitä, mitä kutsumme todellisuudeksi. Angelan ja Kirjailijan kautta Lispector tutkii kirjailijan ja tämän henkilöhahmon suhdetta, luojan ja luomuksen suhdetta. Yksi suhdetta hiertävä asia on heidän epätasa-arvoisuutensa, onhan Kirjailijalla kaikki valta tehdä henkilöhahmolleen mitä vain. Myös kuolema on koko ajan läsnä, silloinkin kun siitä ei puhuta.