Arthur Schopenhauerin pessimistisen elämänfilosofian ytimessä ovat estetiikka ja taiteenfilosofia. Schopenhauerin mukaan juuri estetiikka tarjoaa (hetkellisen) vapautuksen pessimismistä: se irrottaa ihmisen loputtoman tahtomisen ja haluamisen ikeestä ja avaa siten tien korkeimpaan tietoon.

Tahdottoman tietämisen autuus esittelee uudenlaisen tavan ymmärtää esteettistä kokemusta ja taidetta. Schopenhauer pohtii muun muassa taiteilija-neroa poikkeusyksilönä, joka avaa ideoiden maailmaa muille ihmisille, sekä tragedian huipentumista vapaaehtoiseen luopumiseen elämästä ja elämäntahdosta.

Schopenhauerin pessimistinen elämänfilosofia ja estetiikka ovat saaneet laajaa vastakaikua kirjailijoiden ja säveltäjien keskuudessa. Eloisalla ja perinteisen filosofian vaikeista käsitteistä vapaalla tyylillä esitettyihin ajatuksiin tutustuminen on antoisaa myös muille elämän ja taiteen kysymyksiä pohtiville.

Teos sisältää Schopenhauerin pääteoksen Die Welt als Wille und Vorstellung estetiikkaa käsittelevät osat.