Oletko miettinyt, milloin suomi tuli Suomeen? Tai pohtinut, miksi suomi on niin erilainen kuin muut Euroopan kielet? Kiinnostaisiko sinua saada lisätietoa suomen sukukansoista? Haluatko tietää, mitä kieltä Suomessa puhuttiin kivikaudella, rautakaudella ja keskiajalla? Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, pitelet käsissäsi oikeaa opusta. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kansat - mitä, missä, milloin, miksi? on ensimmäinen suomenkielinen nuorille lukijoille suunnattu yleistajuinen kirja suomen sukukielistä ja -kansoista ja suomen kielen historiasta. Luvassa on siis aivan ainutlaatuinen lukukokemus. Kirja saattaa kiinnostaa vähän vanhempaakin lukijaa. Kirjan alkuosassa keskitytään tutustumaan monipuolisesti suomen sukukansoihin: heidän kieleensä, kulttuuriinsa ja tilanteeseensa nykyisessä globaalissa maailmassa. Kirjassa sukukansat kertovat itse omasta kansastaan omista näkökulmistaan. Esiin nousee hätä kielten ja kulttuurien häviämisestä mutta myös ylpeys omasta kansasta ja ilo siitä, kun elvytystoimet tehoavat ja kulttuuri herää henkiin muun muassa internetissä, leffoissa ja musiikissa. Kirjan jälkiosassa tutustutaan suomen kielen historiaan - siihen, mistä ja miten tiedämme, että suomi on sukua kirjan alkuosan kielille. Kerromme, miten sanojen alkuperää ja ikää tutkitaan, mitkä suomen kielen piirteet ovat yhteisiä uralilaisille kielille ja mitkä piirteet on lainattu naapurikansoilta. Avaamme myös sitä, miten arkeologit ja kielitieteilijät tutkivat suomalaisten ja saamelaisten menneisyyttä yhdessä. Kirjassa lukija saa kokeilla kielentutkijan ammattia ja opetella uralilaisia kieliä hauskojen ja selkeiden tehtävien avulla - kirjassa on jätetty tilaa lukijan omille merkinnöille. Kirjassa on myös novelleja ja fiktiivisiä lehtihaastatteluita, joiden avulla havainnollistetaan kirjan keskeisiä teemoja. Kirjan kruunaa upea piirroskuvitus, joka niin ikään elävöittää kirjassa käsiteltyjä aiheita. Kirjan ovat kirjoittaneet filosofian tohtori Mariann Bernhardt ja filosofian tohtori Minerva Piha. Mariann Bernhardt työskentelee ersän ja moksan kielten parissa Helsingin ja Turun yliopistoissa ja tuntee hyvin myös koltansaamen kielen. Minerva Piha toimii eteläsaamen kielen apulaisprofessorina Nord universitetissa Norjassa, ja hän on erikoistunut uralilaisten ja erityisesti saamelaiskielten historiaan sekä kielten välisiin kontakteihin. Lisäksi hän yhdistää tutkimuksissaan kielitiedettä ja arkeologiaa. Kirjan on kuvittanut monitaitelija Heidi Gauriloff, joka kuvataiteen lisäksi tekee musiikkia ja käsitöitä