Kirpeä, toivoa herättävä lukuromaani parhaaseen brittityyliin

Ruth Hoganin romaanissa Lauluja variksille eksentristen ja rakastettavien henkilöhahmojen tarina avautuu houkuttelevan viipyilevästi yksityiskohta kerrallaan

Mashalla on surua, johon hän hakee lohtua kuljeksimalla koiransa kanssa vanhalla hautausmaalla. Hän muistaa ulkoa sen kiviin hakatut nimet ja enkelipatsaat. Hän tunnistaa siellä kävijät, kuten pienen homssuisen naisen, joka iltapäivisin ruokkii variksia – ja laulaa. Laulaa niin, että vihdoinkin jokin Mashassa herää eloon.

Alice on totaaliyksinhuoltaja. Ei isovanhempia, setiä, tätejä, kummeja, ei mitään tukiverkostoa. Mattie-pojan murrosikä alkaa oireilla, mutta se on vain pieni poutapilvi verrattuna suurempaan varjoon, joka on lankeamassa pienen perheen ylle.

Ruth Hoganin Lauluja variksille on viisas ja ihastuttavan kuivalla huumorilla kirpeytetty kertomus surusta ja siitä selviämisestä, mutta sen heleimpinä nuotteina soivat ystävyys ja rakkaus.

Ruth Hogan syntyi Bedfordissa Englannissa perheeseen, jonka äiti työskenteli kirjakaupassa. Ruth luki kaikki kirjat, jotka vain sai käsiinsä, ja erityisesti Muumi-kirjat olivat hänelle mieluisia. Hogan suoritti yliopistossa kirjallisuuden ja teatteritaiteen opinnot ja teki työuraa ensin paikallisen hallinnon palveluksessa, kunnes kolmikymppisenä alkoi työskennellä osa-aikaisesti ja käyttää kaiken vapaa-aikansa kirjoitustyöhön.

Hogania on tituleerattu feel good -romaanien kuningattareksi, ja hänen teoksiensa käännösoikeuksia on myyty kymmeniin maihin. Huhtikuussa 2022 ilmestynyt Madame Burovan kuu ja tähdet on hänen neljäs suomennettu romaaninsa. Aiemmin häneltä on julkaistu suomeksi romaanit Kadonneiden tavaroiden vartija, Lauluja variksille ja Queenie Malonen Paratiisihotelli.