Jokihelmen lumoissa – Helmestystä salomailla – teos kertoo jokihelmien pyynnin vaiheista Suomessa Jokihelmen pyynti Helmestystä voidaan verrata kullanhuuhdontaan, sillä pyyntimies saattoi Onnettaren suosiessa saada nostamastaan raakusta todella arvokkaan helmen. Raakustuksen juuret Suomessa ulottuvat keskiajalle, mistä lähtien vienalaiset laukkukauppiaat opastivat salomaiden talonpoikia pyynnin salaisuuksiin. Helmestystä leimasi alusta pitäen salamyhkäisyys. Ruotsi hallitsijat halusivat, että raakuista saadut jokihelmet oli luovutettava kruunulle. Se maksoi niistä kuitenkin liian vähän, joten helmestäjät myivät kielloista välittämättä saaliinsa salaa parhaiten maksaville. Liikapyynnin ja vesien likaantumisen vuoksi helmestyksen painopiste siirtyi Satakunnasta ja Pohjanmaalta vähitellen itäisille rajaseuduille ennen muuta Hyrynsalmen Emäjoelle, Taivalkosken Korvuanjoelle ja Koilliskairan Luttojoelle. Parhaat helmestäjät olivat yleensä erämaissa liikkuvia yksinäisiä miehiä, jotka tunsivat jokihelmisimpukat ja niiden helmet. Raakustuksen vilkkaimmat vuodet olivat 1930-luvulla, jolloin myös etelän sukeltajat ilmaantuivat saaliinjaolle. Siitä alkoi liikapyynti, joka uhkasi tuhota koko lajin maastamme. Siksi jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955. Tämä kirja on ensimmäinen helmenpyynnin historiaa maassamme laaja alaisesti käsittelevä teos. Siinä on monipuolinen mustavalko- ja värikuvitus. Teoksen on kirjoittanut tietokirjailija, professori Reijo Heikkinen, joka on julkaissut useita luontoaiheisia kirjoja. Hyrynsalmen kunta julkaisee teoksen kunnioittaakseen kotiseutuneuvos Kalle Juntusen elämäntyötä.