Kirjan päähuomio kiinnittyy ruumiiden ja dokumenttien kytköksiin, tapoihin joiden avulla orgaaninen ihminen muunnetaan materiaaliseen muotoon, jota on helppo käsitellä, tarkastaa, vertailla ja autentikoida. Kirjan pääväite on, että ruumis on ajan saatossa yhä alisteisempi sitä määritteleville dokumenteille ja rekistereille, ja tämä alisteisuus tuotetaan monimutkaistamalla näiden dokumenttien teknisiä ominaisuuksia. Kun 1800-luvulla valtion rajat ylittävä henkilö piti passia saatekirjeenä, ja todisti puhumalla passin ja rajalla olevan henkilön perustuvanlaatuisesta yhteydestä, ei nykypäivänä yksittäisen matkustajan puheelle anneta paljoakaan painoarvoa. Tärkeämpää sen sijaan on, mitä eri mediatekniikoiden ja -teknologioiden avulla rajalla olevasta ruumiista voidaan todeta. KIRJOITTAJAT Paula Haara työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät yksityisyyden, luottamuksen ja vihapuheen tematiikkaan, erityisesti julkisen keskustelun ja verkkoviestinnän näkökulmista. Asko Lehmuskallio on visuaalisen kulttuurin tutkija, joka on erityisen kiinnostunut kehojen, teknologioiden ja kuvien kohtaamisista. Hän työskentelee apulaisprofessorina Tampereen yliopiston New Social Research -ohjelmassa, ja oli 2019 Rudolf Arnheim -vierailijaprofessorina Humboldt-Universität zu Berliinissä.