Joel Lehtosen Putkinotko on suomenkielisen sanataiteen sivuuttamaton klassikko. Alun perin Kariston kustantamana kahdessa osassa ilmestyneen teoksen tapahtumat käynnisti Putkinotkon metsäläiset (1919). Se esitteli Savon sydänmailla elävän ”laiskan viinarokarin ja hänen ahkeran akkansa”, eli omintakeisen vuokraviljelijän Juutas Käkriäisen, hänen vaimonsa Rosinan ja heidän monilapsisen metsäläisperheensä. Jatkona romaaniin ilmestyi 1920 Putkinotkon herrastelijat eli ”lisiä” Käkriäisten vuokraisännästä kirjakauppias Aapeli Muttisesta ja hänen rakkaistaan. Kokonaisuudessaan Putkinotko on yhdenpäivänromaani, jonka kesäisessä hetkessä Juutaksen Rosina-vaimo lähtee kaupunkivierailulle Savonlinnaan. Juutas puolestaan suunnittelee viinanmyyntiä, jolla kohentaa vaatimattoman elämisen tasoa. Täyteläiseksi äityvään päivään sattuu myös Aapeli Muttisen tarkistuskäynti tiluksilleen. Putkinotko kasvaa elämää tulvivaksi kuvaukseksi suomalaisesta luonnosta, luonnonlapsista ja niistä jännitteistä, joita tässä maailmojen törmäyksessä syntyi. Putkinotko nostettiin jo ilmestyessään merkittävimpien suomenkielisten romaanien joukkoon, vaikka sen vastaanotto olikin ristiriitaista. Teos täydensi Joel Lehtosen Putkinotko-trilogian, johon kuuluvat myös romaani Kerran kesällä (1917) ja novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918).