Tien loppu on tämä kylä. Kesän alku on kaiken loppu.

Poika rakastaa naista. Nainen pelkää ettei riitä. Pojan isä kertoo tarinoita mutta unohtaa kertoa sen tärkeimmän.

Itä-Lappi, jokivarren kylä. Isä vie 17-vuotiaan pojan kesäksi kotitilalle urakoimaan taimikon harvennusta. Naapurissa Neela on palannut autiona olleeseen kotiin. Poika ei ole koskaan rakastanut ketään muuta.

Kaksi kärpästä kertoo riittämättömyyden tunteesta, oikeudenmukaisuuden omavaraistaloudesta, väärin ymmärtämisestä ja pimeydestä, jota vastaan ei voi taistella.

Tuomo Pirttimaan kolmas romaani on lakonisella huumorilla silattu tummasävyinen kertomus pienistä ihmisistä suuren joen yläjuoksulla. Se polveilee ja harhauttaa, mutta joka umpikujassa on lähempänä vastausta kysymykseen ”Miksi?”

Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Hän kuvaa lämmöllä ja myötätunnolla rajaseutuja ja niiden kulmikkaita ja rikkinäisiä ihmisiä. Ihmisiä, jotka usein eivät tule nähdyksi. Pirttimaan aiemmat romaanit, teoskokonaisuuden muodostavat itsenäiset rikosdraamat Hete (2021) ja Tirri (2022) ovat saaneet ylistävän vastaanoton niin kriitikoilta kuin lukijoiltakin.