Eräänä iltana yötaivaalla luki ERROR. 500 kappaleen erikoispainos! On sellaisia kirjoja ja on sellaisia lukijoita, jotka toivovat etteivät ne tietyt lukemansa kirjat lopu koskaan. Miki Liukkosen Elämä: esipuhe on yksi sellainen kirja. Siksi siitä ilmestyy rajoitettuna keräilypainoksena pidempi laitos, joka antaa kaikkien rönsyjen rönsyillä, kukkien kukkia ja sivupolkujen nuolla horisonttia. Tässä on henkilökaartimme: Henri Classic, jonka tehtävänä on suunnitella aivan uudenlainen elokuvateatteri; Samuel Classic, joka harmittelee ettei ole elänyt atsteekkien aikaan; Silvia Classic, joka kirjoittaa lastenkirjoja täynnä koprofiliaa ja kunnallispolitiikkaa; Nikolei Bidé, joka on maankuulu hyönteisruokakokki; Olof Beskow, joka tekee ahdistavia mainoksia dildoista jotka eivät tyydytä. Ja monia, monia muita. Heidän kiertoratojensa keskipiste on yhteinen: kaikenkattava projekti, jolla pyritään kolmiulotteistamaan elämä kaikkineen. Lyhentämätön Elämä: esipuhe sisältää 200 sivua jaksoja, jotka olivat aivan liian herkullisia unohtaa leikkauspöydälle. Teos sisältää myös kustannustoimittaja Samuli Knuutin esipuheen. Vain vaivoin runsaassa kolmessakymmenessä ikävuodessa Miki Liukkonen on ehtinyt kirjoittaa kunnioitettavan tuotannon, jossa kansainvälisen kokeellisen kirjallisuuden tuulet yhdistyvät suomen kielen virtuoosimaiseen hallintaan. Liukkosen kolme runokokoelmaa ja neljä romaania ovat täynnä tuhlailevia kielikuvia ja pakkomielteisiä ihmisiä, jotka yrittävät luovia tiensä hengissä nykyhetken halki. Mammuttiromaani O (2017) saavutti useita palkintoehdokkuuksia, ja sitä kutsuttiin kritiikeissä muun muassa yhdeksi 2010-luvun tärkeimmistä kotimaisista romaaneista (Juhani Karila, HS) ja ”2000-luvun suomalaisen kirjallisuuden vakuuttavimmaksi voimannäytöksi” (Juha Seppälä, Parnasso). Le Monde kutsui sitä ”oppineeksi labyrintiksi ja magneettiseksi kirjahirviöksi”. Hänen uusin suurromaaninsa Elämä: Esipuhe (2021) julkaistiin tavallisen version lisäksi kirjailijan lyhentämättömänä laitoksena.