Pekka Simojoen uusi soololevy on jälleen täynnä tekijänsä näköisiä raikkaita lauluja, joissa ihmetellään ajan kulumista ja katsotaan uteliaina huomiseen. Niissä on toivoa, valoa ja pilkettä silmäkulmassa. Niissä tehdään käsien teologiaa ja ajellaan rautalanka-autoilla.